Kauppakamarin jäsenenä saat monipuoliset koulutukset, klubit, ammattikirjat ja tietopalvelut jäsenetuhintaan. Lisäksi voit hyödyntää maksutta neuvontapalveluitamme sekä osallistua maksuttomiin verkostoitumistapahtumiin. Liity jäseneksi - Jäsenyys kannattaa!

6/2018

09.10.18 | Pääkirjoitus

Digitalisaation monet kasvot

 

annikaRGB_koko.png

Digitaalisuus ja digitalisaatio esiintyvät termeinä jo jokaisen arkipäivässä. Tuttu juttu siis - vai onko? Onko pikemminkin niin, että sanapari esiintyy niin monissa yhteyksissä, ettei perässä meinaa pysyä? Mitä digitaalisuudella ja digitalisaatiolla oikein tarkoitetaan?

Kysymys on ilmiöstä, joka elää ja kehittyy kaiken aikaa kaikkialla kaikkien toimesta. Digitaalisaation etenemisessä ei siis ole kysymys vain teknologisista edistysaskelista ja taloudellisista hyödyistä, vaan yksinkertaisesti meidän ihmisten tavoista tehdä asiat toisin.

Asiointi- ja yhteistyötapamme sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen kanavat ovat muuttuneet, samoin tapamme tehdä työtä. Miten sinä ja organisaatiosi olette valmistautuneet? Onko osaamisenne kunnossa?

Demos Helsingin tekemän tulevaisuusskenaarion mukaan digitalisaation hyödyistä valtaosa on vielä hyödyntämättä. Heidän mukaansa esineiden ja ihmisten väliset yhteydet lisääntyvät exponentiaalisesti eli olemme matkalla kohti hyperkytkeytyneisyyttä. Tämä tulee puolestaan väistämättä muuttamaan suhdettamme muihin ihmisiin, yhteisöihin, yhteiskuntiin ja talousjärjestelmiin.

Toisaalta uusia teknologioita, käytäntöjä, yhteisöjä ja järjestelmiä hyödyntämällä meillä on mahdollisuus tehdä päätöksiä, joiden avulla rakentuu tulevaisuuden hyvä elämä planeetan kantokykyä ylittämättä.

Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) nosti jo vuonna 2017 esiin ”pohjoismaisen mallin” kannalta merkityksellisiä megatrendejä.  

Julkaisun mukaan esimerkiksi työ on tuntemattoman äärellä, kun automaatio, robotisaatio, keinoäly ja digitaaliset alustat muokkaavat kaikkia toimialoja ja lähes kaikkia työtehtäviä. Muutosta on jo monin tavoin ilmassa.

Professori Tuomo Alasoini Työterveyslaitokselta arvioi YLE:n uutisissa 2.9.2018 tekoälyn muuttavan työtehtäviä siten, että ensimmäisessä aallossa automatisoidaan yksinkertaisia, hyvin ennustettavia rutiinitehtäviä rahoitus-, vakuutus- ja viestintäaloilta.

Seuraavassa aallossa 2020-luvulla tekoäly pystyy korvaamaan uusia tehtäviä myös teollisuudessa, liikenteessä, logistiikassa, kaupassa ja julkisessa hallinnossa. Tämä vaihe kohdistuu Alasoinin mukaan edellistä vahvemmin myös Suomeen.

2030-luvulla on ennustettu, että teknologia korvaa yhä enemmän fyysisiä kädentaitoja vaativia töitä ja ongelmanratkaisua. Kolmannen aallon vaikutukset ovat suurimmat teollisuudessa, rakentamisessa, liikenteessä ja logistiikassa.

Mitä tämä vaatii meiltä ihmisiltä?

Professori Alasoinin mukaan taitoa elää jatkuvassa muutoksessa, kykyä ymmärtää, mihin tekoäly perustuu, sivistystä ja myötäelämisen kykyä sekä taitoa kohdata ja viestiä ihmiseltä ihmiselle.

Ihmisyyden ymmärtämisen kautta digitalisaatio voidaan kytkeä palvelemaan ihmisen kohdatuksi ja kuulluksi tulemisen sekä merkityksellisyyden tarvetta. Tunneälystä ja taidosta ottaa toinen ihminen huomioon tulee siis entistä tärkeämpää.  

Sosiaaliset taidot ovat tulevaisuudessakin kilpailuetu!

ps. Mitä tulee tuohon alussa esittämääni kysymykseen "Mitä digitaalisuudella ja digitalisaatiolla oikein tarkoitetaan?"

Professori Tuomo Alasoini määrittelee digitalisaation ilmiöksi, jossa teknologia integroidaan osaksi ihmisten ja organisaatioiden jokapäiväistä elämää hyödyntäen digitoinnin mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti. Piste.

 

Annika Vilkki
CDO, Kotka-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä
Kymenlaakson kauppakamarin digivaliokunnan puheenjohtaja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Annika Vilkki