Kauppakamarin jäsenenä saat monipuoliset koulutukset, klubit, ammattikirjat ja tietopalvelut jäsenetuhintaan. Lisäksi voit hyödyntää maksutta neuvontapalveluitamme sekä osallistua maksuttomiin verkostoitumistapahtumiin. Liity jäseneksi - Jäsenyys kannattaa!

3/2018

Lomakausi on alkanut - vuosilomassa huomioitavat asiat

vuosiloma_0541086p.jpg

Lomakausi on meneillään, joten on paikallaan palauttaa mieliin vuosilomalain viidennen luvun säännökset koskien loman antamista ja sen siirtämistä.

Vuosiloman ansainta ja antaminen

Vuosilomalain perusteella työntekijä ansaitsee lomanmääräytymisvuoden 1.4.-31.3. aikana enintään 30 päivää vuosilomaa ja siitä 24 ensimmäistä päivää on kesälomaa ja loput talvilomaa. Työehtosopimuksen tai muun sopimuksen perusteella lomaa voi kertyä myös tätä enemmän. Kesäloma annetaan lomakaudella 2.5.-30.9. ja talviloma sen ulkopuolella ennen seuraavan lomakauden alkamista. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman ajankohdasta vuosilomalain rajoissa. Työnantajan määrätessä loman ajankohdan, siitä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos kuukauden ilmoitusajan käyttäminen ei ole mahdollista, loman ajankohta voidaan poikkeuksellisesti ilmoittaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Ennen kuin työnantaja määrää loman ajankohdan, työntekijälle on varattava tilaisuus esittää asiassa oma mielipiteensä. Työntekijät voivat esimerkiksi merkitä toiveensa loman ajankohdista alustavaan lomalistaan ja työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava työntekijöiden toiveet huomioon. Työnantajan on myös noudatettava tasapuolisuutta lomien antamisessa. Esimerkiksi tietylle työntekijälle ei voida antaa etusijaa lomailla tiettyyn aikaan joka vuosi, jos muutkin haluaisivat tällöin pitää lomaa, vaan suositut loma-ajankohdat voidaan myöntää työntekijöille vuorovuosina.

Ilman työntekijän suostumusta työnantaja ei saa määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa vuosilomalaissa säädetyissä aikarajoissa, loma saadaan antaa vielä kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä. Muiden vapaiden osalta laissa ei ole rajoituksia ja vuosiloma tulisikin antaa myös vapailla oleville työntekijöille.

Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen

Lähtökohta on, että loma annetaan yhdenjaksoisena. Työnantaja ja työntekijä saavat kuitenkin sopia 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa. Sopimalla myös lomakaudesta voidaan poiketa. Työnantaja ja työntekijä saavat nimittäin sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Eli sopimalla 1.4.2017-31.3.2018 ansaittu vuosiloma voidaan pitää 1.1.2018-30.4.2019 välisenä aikana. 12 arkipäivää ylittävä osa lomasta voidaan pitää vielä 30.9.2019 mennessä, ellei ole sovittu loman säästämisestä säästövapaisiin.

Enintään kolmen päivän vuosilomaa tai sen osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän vapaapäivälle. Jos työntekijä itse haluaa pitää vuosilomaa osissa, työnantaja voi edellyttää, että yhteensä kuuteen vuosilomapäivään sisältyy yksi lauantai. Mitään ”lauantaisääntöä” vuosilomalaissa ei kuitenkaan ole. Lomapäivien on oltava tiedossa etukäteen eli jos halutaan, että lauantai kuluttaa vuosilomaa, vuosiloma tulee olla myös merkittynä lauantaille. Työneuvoston lausunnon (TN 1472-17) mukaan työnantajalla tulisi olla kirjallinen suostumus työntekijältä enintään kolmen vuosilomapäivän sijoittamisesta lauantain yhteyteen. Esimerkiksi työnantajan intranetissä olevaa ohjeistusta lauantaisäännöstä ei voida pitää riittävänä, vaan tarvitaan työntekijän nimenomainen suostumus.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin hänellä on ollut oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman ennen työsuhteen päättymistä.

Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana

Työntekijällä on oikeus vuosiloman siirtoon silloin, kun hän on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön. Vuosiloman saa siirtää myös silloin, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Kun työntekijä sairastuu ennen loman alkamista, hänellä on oikeus siirtää kaikki ne lomapäivät, jotka sijoittuvat sairausjaksolle. Jos työntekijä sairastuu loman aikana, hänellä on pyynnöstään oikeus saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Nämä niin sanotut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan eli käytännössä säännöstä sovelletaan vain silloin, kun lomaa on ansaittu yli 24 päivää. Omavastuupäivät voivat kulua myös yksittäisinä päivinä ja niitä voi kertyä sekä kesä- että talvilomalta. Työntekijän ollessa työkyvytön ensin viiden lomapäivän ajan kesälomallaan ja sitten yhden lomapäivän ajan talvilomallaan, kuluu yhteensä kuusi omavastuupäivää ja mikäli työkyvyttömyys talviloman aikana edelleen jatkuu, voi työntekijä siirtää omavastuuajan yli menevät lomapäivät.

Siirto-oikeus koskee lakisääteistä vuosilomaa, myös säästövapaata. Se ei koske 30 päivää pidempää esimerkiksi työehtosopimukseen perustuvaa vuosilomaa. Lähtökohta on, että lomarahavapaat eivät siirry työkyvyttömyyden vuoksi, ellei niin ole erikseen sovittu. Tämä on syytä tarkistaa työehtosopimuksesta. Työnantajan tulisi tietää minkä tyyppinen loma tai poissaolo on kulloinkin menossa, jotta työkyvyttömyystilanteessa voidaan tarkistaa, onko siirto-oikeutta vai ei.

Oikeus saada vuosiloma siirretyksi edellyttää työntekijän nimenomaista pyyntöä eli työnantajan ei tarvitse ottaa työntekijän työkyvyttömyyttä oma-aloitteisesti huomioon. Ilmoitus työkyvyttömyydestä ja pyyntö vuosiloman siirtämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä eli heti, kun se on mahdollista. Mikäli työntekijä ei ilmoita työkyvyttömyydestään heti kun se on mahdollista tai viivyttelee tahallaan ilmoituksen tekemisessä, voitaneen lähteä siitä, että vuosilomaa siirretään vasta pyynnön esittämisestä alkaen. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantaja voi lähtökohtaisesti edellyttää lääkärintodistuksen toimittamista jo ensimmäisestä vuosiloman ajalle osuvasta sairauspäivästä, vaikka normaalisti olisi sallittu muutaman päivän poissaolo omalla ilmoituksella. Työntekijän tulee hankkia lääkärintodistus myös hänen sairastuessaan ulkomaan lomamatkalla ja lähtökohtaisesti myös ulkomailta saatu lääkärintodistus on hyväksyttävä, mikäli siinä on tarvittavat tiedot eli muun muassa ICD-koodi tai diagnoosi.

Loman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla ja siirrettyjen lomapäivien palkka muutetaan sairausajan palkaksi. Työnantaja määrää siirretyn vuosiloman ajankohdan, ilmoitusaika on tällöin kaksi viikkoa. Vuosiloma ei siis jatku automaattisesti sairauden jälkeen. Siirretty kesäloma on annettava lomakauden loppuun mennessä (30.9.) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua (2.5.). Jos tämä ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos työkyvyttömyys edelleen jatkuu niin, ettei lomaa voida antaa, se korvataan poikkeuksellisesti lomakorvauksella.

lakimies Reetta Riihimäki
Helsingin seudun kauppakamari