7/2017

30.11.17 | Kauppakamariasiaa

Suomen on aktiivisesti houkuteltava ammattiosaajia ulkomailta

- Työperäinen maahanmuutto on välttämättömyys

 

6ce9da86-f571-4247-bfd6-dcb4297c4cfa.jpg

Työperäiseen maahanmuuttoon on otettava aktiivinen ote, sillä Suomi ei selviä ilman ulkomaalaisia osaajia. Yhteiskuntamme hyvinvointi ja taloudellinen menestys ovat tulevaisuudessa kiinni siitä, pystymmekö rekrytoimaan korkeaa osaamista ja ammattitaitoista henkilöstöä myös ulkomailta.

Työntekijöiden kasvavaan tarpeeseen ei pystytä vastaamaan pelkästään kotimaisin voimin, sillä Suomen pitkän aikavälin väestönkehitys on epäsuotuisaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestö on kasvanut vuodesta 1987 vuoteen 2015 lähes 550 000 henkilöllä. Työllisten määrä samassa ajassa ei kuitenkaan ole kasvanut vaan supistunut noin 40 000 henkilöllä. Työllisten määrää painaa väestön ikärakenne, sillä valtaosa väestönkasvusta näkyy eläkeläisten kasvuna. Väestöennusteen mukaan 25-64-vuotiaiden määrä vähenee 50 000 henkilöllä vuosina 2018-2030. Samaan aikaan muut ikäluokat kasvavat 265 000 henkilöllä.

Niukkuus työntekijöistä näkyy jo nyt työvoimapulana eri puolilla maata. Osaavan työvoiman saatavuus on noussut merkittäväksi kasvun esteeksi eri toimialoilla ja yrityksillä on vakavia rekrytointivaikeuksia.

Tämä tarkoittaa, että potentiaalista kasvua jää tapahtumatta, kun yritykset eivät laajenna liiketoimintaansa henkilöstöpulan vuoksi. Työvoiman saatavuusongelmat uhkaavat myös siirtää tuotantoa ja työtä pois Suomesta, sillä kansainvälisesti toimivat yritykset teettävät työtä siellä, mistä löytyy tekijöitä.

Nykyinen työvoimapula ja tulevaisuuden väestönkehitys vaativat järeitä toimenpiteitä työvoiman saatavuuden kasvattamiseksi. Tämä tarkoittaa myös merkittävästi nykyistä suurempaa työperäistä maahanmuuttoa vuositasolla. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Suomi on kansainvälisesti houkutteleva maa tulla töihin. Avoin, kansainvälinen yhteiskunta, joka toivottaa ulkomaalaiset tervetulleiksi tekemään töitä ja maksamaan veroja, on välttämätön kehityssuunta.

Ensimmäiseksi Suomen tulisi ottaa oppia Kanadan taloudellisen maahanmuuton mallista ja ryhtyä aktiivisesti rekrytoimaan kansainvälistä osaamista. Kanada tarjoaa pysyviä oleskelulupia koulutetuille työnhakijoille niiltä sektoreilta, joilla on Kanadassa työvoimapulaa tai joiden osaamisen katsotaan olevan arvokasta yhteiskunnalle. Suomi voisi soveltaa Kanadan mallia välittömästi täällä opiskeleviin 20 000 kansainväliseen tutkinto-opiskelijaan ja antaa heille mahdollisuuden hakea pysyvää oleskelulupaa.

Toiseksi, Suomen tulisi välittömästi luopua EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien saatavuusharkinnasta. Saatavuusharkinnan poistaminen parantaisi työllisyyttä, edistäisi talouskasvua sekä auttaisi yrityksiä rekrytoimaan nopeammin ammattiosaajia, joista on tällä hetkellä pulaa. Saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle kilpailuetu, joka parantaisi yritysten kilpailukykyä kansainvälisesti.

Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU:n alueella jo saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään. Tämä järjestelmä tarkoittaa jopa kuuden kuukauden lupaprosessia, joka voi johtaa myös kielteiseen päätökseen.

Saatavuusharkinnan poistaminen helpottaisi yritysten mahdollisuutta rekrytoida työntekijöitä kansainvälisesti osaamistarpeiden perusteella. Sen sijaan, että viranomainen arvioi työvoiman tarvetta yritysten puolesta, työperäisten maahanmuuttajien määrän ratkaisisi yritysten osaamistarpeet ja avoimet työpaikat.

Työperäisen maahanmuuton lisäämisen keskiössä on lainsäädäntömuutosten lisäksi oltava asiakaskeskeiset lupaprosessit. Pääkaupunkiseudulla on käynnistymässä International House Helsinki -pilotti, joka tuo neuvonta- ja viranomaispalvelut yrityksille ja kansainvälisille asukkaille helposti saavutettavaksi yhdeltä luukulta. Pilotissa ovat mukana Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, verottaja, Kela, Uudenmaan maistraatti, Eläketurvakeskus ja Helsingin seudun kauppakamari.

Pilotin jälkeen palvelumalli on vakiinnutettava valtakunnalliseksi, hallintosiilot ylittäväksi palveluksi, joka nopeuttaa lupaprosesseja, tehostaa viranomaisresurssien käyttöä, parantaa työvoiman saatavuutta ja liikkuvuutta sekä tekee Suomesta nykyistä houkuttelevamman kohdemaan. Palveluun on saatava mukaan myös maahanmuuttovirasto ja poliisi.

 

Johanna Sipola
johtaja
Keskuskauppakamari