7/2017

30.11.17 | Kauppakamariasiaa

Delegaatio liikenneministeri Anne Berneriä tapaamassa

Kotka-Kouvola -valtatielle ja Mussalon sataman ratapihalle toivotaan rahoitusta valtion liikennemäärärahoista

DSC_0024.JPG

Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkavaliokunta vahvistettuna muutamilla muiden valiokuntien jäsenillä ja henkilökunnalla kävi tapaamassa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä eduskunnassa 22.11.

Delegaation asialistalla oli keskustelu määrärahoista valtatie 15:n nykyisestä suunnitelmasta puuttuvien tieosuuksien suunnittelun käynnistämiseksi, määrärahan saaminen valtatien 15 Kotka-Kouvola korjaamisen käynnistämiseksi  sekä Mussalon sataman Kotolahden ratapihan puuttuvien raideparien hankkimiseksi. Delegaatio jätti kauppakamarin puolesta vetoomuksen tiehankkeiden sisällyttämiseksi valtionrahoituksen piiriin.

Puheenvuoronsa aluksi ministeri Berner otti esille hyvän talouskasvun ja viennin vedon, joita ovat edesauttaneet hallituksen monet toimenpiteet.

Valtatie 15 tarvitsee sekä suunnittelu- että korjausmäärärahaa

Logistiikkavaliokunnan puheenjohtaja Ari-Pekka Saari esitteli Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen laatiman esityksen valtatien 15 korjaamiseksi. Ensi vaiheessa tarvitaan suunnittelumäärärahaa puuttuvien tieosuuksien sisällyttämiseksi nykyiseen tiesuunnitelmaan. Välillä Rantahaka-Kotka on kaksi tieosuutta, joille ei ole vielä suunnitelmaa.

Koko valtatien 15 korjaamisen välillä Kotka-Kouvola kustannusarvio on 100 miljoonaa euroa. Kauppakamari esitti toiveen saada määräraha joko syksyn 2018 lisäarvioon tai valtion vuoden 2019 tulomenoarvioon. 

Berner totesi summan olevan suuri ja saavansa useita hankemäärärahojapyyntöjä päivittäin.

Uusia vaihtoehtoja liikenneinfran rahoitusmalleiksi

Vastavuoroisesti liikenneministeri esitti kysymyksen, millaisia uusia rahoitusmalleja infran ylläpitoon löydettäisiin. Tällä hetkellä erilaisten liikenneverojen kautta kerätään noin 8 mrd euroa, joista 1,5-2 mrd.euroa palautuu liikenteen kehittämishankkeisiin.

Ministeri Berner ajaa erilaisten rahoitusinstrumenttien etsimistä vaihtoehdoksi pelkälle budjettiperusteiselle infrarahoitukselle. Hän kehotti miettimään rahoitusta osana tasetta ja huomioimaan ansaintalogiikassa mm. poistomahdollisuudet rahoituseränä.

- Liikennehankkeet ovat tällä hetkellä riippuvaisia vaalikauden rahoituksesta, eikä liikennerahoitusta pohdita taseajattelun kautta. Hanke-esityksiä tulee paljon, mutta ehdotuksia miten infraa ajatellaan rahoituseränä, jota rakennettaisiin pitkäjänteisesti, sellaista ajatusmallia toivon elinkeinoelämältä, Berner tähdensi.

Berner toivoo elinkeinoelämän järjestöiltä ehdotuksia ja rakentavaa yhteistyötä uusien rahoitusmallien etsimiseen. Hän esitti toiveen laajasta keskustelusta, mikä on Suomen logistiikan asema ja tulevaisuuden väyläinfrastruktuuri. Vallitseva käsitys on, että väylähankkeet ovat osa valtion kulurakennetta sen sijaan, että niitä tarkasteltaisiin investointina.

Euroopassa, muun muassa Itävallassa, moottoriteiden kustannusten jakamisessa on käytössä vinjetti-rahoitus. Samanlainen aikaperusteinen rahoitusmalli on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Ristiriitaa tuo, että EU on suosittamassa aikaperusteisten vinjettimaksujen muuttamista päästöperusteiseksi. Myös Espanjassa on yksityisrahoitteisia moottoriteitä.

- Tase töihin, oli Bernerin viestin ydinsanoma.

Poikittaisliikenteen Kouvolasta Kiinan Xianiin hän mainitsi hyvänä esimerkkinä kehitystyöstä. Myös TEN-T verkon kasvattamista ulottumaan Pohjois-Suomeen asti hän piti suotavana.

- Suomi ei saisi olla saari ja pussinperä vaan toiveeni on, että oltaisiin logistiikan solmukohta, Berner totesi.

Berner halusi myös oikaista julkisuudessa keskusteluissa esillä olleen väittämän. ”Emme ole puhuneet valtion liikennelaitosten yksityistämisestä vaan yhtiöittämisestä.” Hyvänä esimerkkinä hän mainitsi Finavian.

EU-rahoitus Suomen osalta haasteellinen

Delegaatiossa heräsi kysymyksiä EU-rahoituksen käytöstä liikenneinfran kustannusten kattamiseksi. Ministeri ja kansanedustajat totesivat, että liikenneinfran osalta Suomi on hankalassa tilanteessa, koska Suomessa ei pysytytä käyttämään EU-rahoitusinstrumentteja tai Euroopan Investontipankin rahoitusmekanismeja, sillä infrahankkeet jäävät rahoitusmekanismien kannalta liian pieniksi. Toisaalta EU-rahoitusmekanismien vaatima omavastuurahoitusosuus on valtionbudjetin liikennemäärärahoihin nähden korkea. Turun tunnin juna saattaisi kustannusluokaltaan tähän EU:n asettamaan suuruusluokkaan yltää, mutta valtion rahoitusosuus muodostuisi erittäin korkeaksi. EU-rahoituksen hyödyntämisessä Suomi on huonommassa asemassa kuin esimerkiksi Baltian maat. Yhtenä mahdollisuutena tuotiin esille eri liikennehankkeiden yhdistämistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

Kansanedustajat Ari Torniainen, Markku Pakkanen ja Jukka Kopra korostivat pitkäjänteisen suunnittelun tärkeyttä. Kopra on jäsenenä parlamentaarisessa liikennetyöryhmässä, jonka tehtävä on määritellä liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat keinot. Työryhmän raportti valmistuu helmikuussa.

 -Yli vaalikausien menevä, jopa 12-vuoden suunnitelma on tarpeen, painottivat sekä ministeri että kansanedustajat.

DSC_0018.JPG
Vas. kansanedustajat Ari Torniainen, Jukka Kopra ja Markku Pakkanen. Kauppakamarista edessä Pekka Salmi, Eeva-Maija Koponen ja Anja Koskinen.

DSC_0013.JPG

RAntahaka-Kouvola 1. vaihe.png

 

Valtatie 15 suunnitelma

Ely-keskuksen tiedote suunnitelmasta